Sanasto

Tähän sanastoon on koottu Uraloikkarin käsikirjassa käytettyjä termejä määritelmineen.

Termi	Määritelmä
Ammatillinen identiteetti / ammatti-identiteetti	Yksilön käsitys itsestään ammattilaisena ja alansa osaajana. Ammatti-identiteetti pitää sisällään muun muassa työhön liittyvät arvot, ihanteet, motivaatiot ja tavoitteet. Ammatti-identiteetti muodostuu yhtäältä yksilön taustan, työhistorian ja elämänkokemuksen myötä (yksilöllinen ulottuvuus), toisaalta samaistumalla ammattikuntaan ja työyhteisöön (sosiaalinen/kollektiivinen ulottuvuus).
Digitaalinen tarinankerronta	Oman tarinan kertomista digitaalisen median työkaluja ja ilmaisukeinoja hyödyntäen. Digitaalinen tarinankerronta on yhteisöllinen ja osallistava käytäntö, jossa tarinoita työstetään tyypillisesti ohjatuissa työpajoissa fasilitaattorin ja ryhmän tuella.
Digitarina	Kertojanäänen, valokuvia ja muita ilmaisukeinoja yhdistävä lyhyt video, joka kertoo yleensä tekijän omakohtaisen tarinan minä-muodossa.
Epälineaarinen työura	Työurien kaaosteoriaan perustuva käsite. Sillä viittataan työuraan, jota värittävät epävarmuudet, satunnaisuudet ja erilaiset siirtymät toisin kuin vakaammalla ja perinteisemmällä lineaarisella työuralla (1).
Formatiivinen arviointi	Jatkuva arviointi, oppimisen aikana ja oppimista varten tehtävää arviointia.
Geneeriset taidot	Työelämässä, opinnoissa ja muilla elämän alueilla karttuneita yleispäteviä taitoja. Näitä ovat esimerkiksi kommunikaatio-, ryhmätyö- ja ajankäyttötaidot, kriittinen ajattelu, ongelmanratkaisutaidot sekä elinikäinen oppiminen.
Generatiivinen oppiminen	Oppimaan oppiminen. Generatiivisessa oppimisessa voidaan pohtia esimerkiksi mielikuvia, kysymyksenasetteluita tai muita taustaoletuksia, jotka luovat puitteet oppimiselle (2,3).
Graafinen fasilitointi	Graafinen fasilitointi on toiminnan helpottamista piirustelun, kuvien ja visuaalisten mallien avulla.
Henkilöbrändäys	Tavoitteellisen julkisen ammatillisen minäkuvan rakentamista.
Itsereflektio	Oman ajattelun ja toiminnan tietoista tarkastelua ja itsearviointia, jonka tarkoitus on kehittää itsetuntemusta ja sen kautta ajatteluamme ja toimintaamme
Kompetenssi	Tiedot, taidot, arvot, asenteet ja kyky toimia tilanteen edellyttämällä tavalla. Kompetenssit ovat laajoja osaamiskokonaisuuksia: yksilön tietojen, taitojen ja asenteiden yhdistelmiä. Kompetenssi kuvaa pätevyyttä, suorituspotentiaalia ja kykyä suoriutua ammattiin kuuluvista työtehtävistä.
Loikkausosaaminen	Kyky ja/tai uskallus hakeutua uudentyyppisiin työnkuviin ja uusille aloille.
Mentorointi	Kokeneemman ammattilaisen antamaa, tämän urakokemuksiin perustuvaa, tavoitteellista ammatillista tukea ja ohjausta. Mentorointi on kaksisuuntainen, vuorovaikutteinen ja luottamuksellinen suhde, josta kumpikin osapuoli hyötyy.
Metataidot	Kykyjä, joiden avulla voidaan kehittää muita taitoja. Metataitoja ovat muun muassa elämänhallintataidot, osaamisenhallintataidot, tiedonhallintataidot, verkostoitumis-, kommunikaatio- ja ryhmätyötaidot sekä kyky luovaan ongelmanratkaisuun.
Osaamisen tarinallistaminen	Omasta osaamisesta kertomista tarinamuodossa.
Osaamisen visualisointi	Oman osaamisen näkyväksi tekemistä erilaisin kuvallisin tai muuten visuaalisin menetelmin.
Osaamisitsetunto	Opiskelijan ymmärrys omasta osaamisesta ja sen arvosta esimerkiksi työmarkkinoilla.
Resilienssi	Psyykkinen palautumiskyky esimerkiksi sairaudesta tai vastoinkäymisestä. Resilienssiä voivat kaikki harjoitella ja resilienssi muovautuu ja kasvaa koko elämän ajan, vaikka eri ihmisillä on erilainen palautumiskyky psyykkisestä kuormituksesta. Itsestä huolehtiminen on tärkeä osa resilienssitaitoja.
Ristiinpilotointi	Toimintatapa, jossa eri aloilla kehitetyt toimintamallit ja työkalut viedään muille aloille kokeiltaviksi ja niitä kehitetään edelleen havaintojen perusteella. Tarkoitus on saada kehitettäviin asioihin uusia näkökulmia ja vähentää niiden alasidonnaisuutta.
Uusi työ	Uusi työ kuvaa työelämää, jossa liikutaan yli perinteisten rajojen tai työn tekeimisen tapojen. Sillä viitataan esimerkiksi työn murrokseen ja työn tekemisen tapojen muuttumiseen monimuotoisiksi, pruskeisiksi, yrittäjämäisiksi, verkottuneiksi tai kokeileviksi.
Vertaismentorointi	Opiskelijoiden keskinäistä tukea ja ohjausta.
Yhteiskehittäminen	Yhteiskehittäminen tarkoittaa työskentelytapaa, jossa asiantuntijoiden kumppaneina kehittämistyöhön osallistuu esimerkiksi asiakkaita, opiskelijoita tai muita asianomaisia. Yhteiskehittämisessä voi olla myös toimintatutkimuksen tai palvelumuotoilun piirteitä.

Lähteet

1. Järvensivu, A., & Pulkki, J. 2019. Työura: yksilön valintoja vai monimutkaista kehkeytymistä?. Janus Sosiaalipolitiikan Ja sosiaalityön Tutkimuksen Aikakauslehti, 27(1), 38-54. Saatavana verkossa: https://doi.org/10.30668/janus.64170. Luettu 2.11.2020.
2. Senge, P. 1990. The Fifth Discipline. Doubleday. London.
3. Schein E. H. 2018. Can learning cultures envolve? Saatavana osoitteessa: https://thesystemsthinker.com/can-learning-cultures-evolve/