Ammattikorkeakouluopiskelijoiden geneerisiä taitoja mittaavan mobiilisovelluksen kehittäminen

Tekijät: Maria Lehtimäki ja Rauni Varkia

Mihin työhön sovellun ja kelpaan? -Löytyykö sovelluksesta ratkaisu kysymykseen?

Hämeen ammattikorkeakoulun kestävän kehityksen koulutuksesta ympäristösuunnittelijoiksi valmistuvilla opiskelijoilla ei ole selkeää työnkuvaa tai ammattia, johon tähdätä opintojen aikana; tuleva työura on usein epäselvä. Samojen asioiden kanssa kamppaillaan myös usean muun alan korkeakoulutuksessa. HAMKin tavoitteena Oiva-hankkeessa oli helpottaa opiskelijoiden työelämässä tarvittavan osaamisen tunnistamista kehittämällä ja pilotoimalla sovellus, jolla visualisoidaan ja konkretisoidaan omaa osaamista. Tavoitteena on, että tätä työkalua käytettäisiin läpi opintojen ja tähän kertyisi oma työelämässä tarvittava osaaminen näkyviin. 

Visuaalisen työkalun kehitystyö aloitettiin syksyllä 2018 pilotoimalla HAMKin kestävän kehityksen koulutuksessa mobiilisti toimivaa formatiiviseen, jatkuvaan itsearviointiin soveltuvaa SkillzzUp-ohjelmaa (3), jonka tavoitteena oli lisätä ja parantaa oppimisen laatua. Ohjelma oli aiemmin ollut käytössä vain alemmilla koulutusasteilla, ja pilotoinnista opiskelijoilta ja opettajilta kerätty palaute osoitti, että sovellus ei sellaisenaan ollut toimiva ratkaisu korkeakouluun. Opiskelijat mm. kaipasivat vertaisarvioinnin mahdollisuutta ja monipuolisempaa palautetta, jonka pohjalta he voisivat kehittää osaamistaan. Opiskelijat pitivät kuitenkin arviointia tärkeänä, sillä tämä sai heidät pohtimaan omaa osaamistaan kriittisesti. Näin uuden sovelluksen kehittäminen koettiin entistä tarpeellisemmaksi. 

Mittariston kehittäminen

Sovelluksen kehitystyön tärkeimpänä tavoitteena on auttaa ammattikorkeakouluopiskelijoita työnhaussa ja työllistymisessä. Tästä syystä työkalun mittariston kehittämisessä pyrittiin huomioimaan työelämän tarpeet mahdollisimman hyvin. Geneeristen taitojen merkitys korostuu tulevaisuuden työelämässä (4, 5) ja nämä taidot ovat myös erittäin tärkeitä jo tämän päivän työllistymisessä. Tästä syystä päätettiin, että substanssiosaamisen sijaan kehitetään geneerisiä taitoja mittaava sovellus. Tämä myös mahdollistaa sovelluksen käytettävyyden kaikilla koulutusaloilla. Sovellus päätettiin kehittää mobiilisti toimivaksi, jotta sen käyttö olisi mahdollisimman helppoa ja arviointityökalu olisi aina opiskelijan ulottuvilla. 

Geneerisillä taidoilla tarkoitetaan työelämässä, opinnoissa ja muilla elämän alueilla karttuneita yleispäteviä taitoja.

Näitä ovat esimerkiksi kommunikaatio-, ryhmätyö- ja ajankäyttötaidot, kriittinen ajattelu, ongelmanratkaisutaidot sekä elinikäinen oppiminen (6, 7, 8). Nämä taidot vahvistavat opiskelijoiden kykyä vastata muuttuviin elämäntilanteisiin ja tulevaisuuden työtehtäviin. 

Korkeakouluopiskelijoiden geneeristen taitojen mittaamiseen on kehitetty mittaristoja aiemminkin. Esimerkki tällaisesta on Australian koulutustutkimuksen neuvoston (Australian Council for Educational Research, ACER) Graduate Skills Assessment (GSA) -testi (9). Canberran yliopistossa Australiassa on käytössä tutkijakoulutettavien geneeristen taitojen mittaristo, jonka avulla opiskelijat voivat arvioida geneeristen taitojensa tasoa sekä saada neuvoja näiden kehittämiseen (10). Myös Yhdysvalloissa on kehitetty geneeristen taitojen tasoa mittaava CLA-testi (Collegiate Learning Assessment, 11), jota on käytetty myös Suomessa Korkeakouluopiskelijoiden oppimistulosten kansainvälisessä arvioinnissa (AHELO, International Assessment of Higher Education Learning Outcomes, 12). 

Mobiilisovelluksen geneeristen taitojen mittariston rakentamisessa huomioitiin:

1. Opetushallituksen Osaaminen 2035 -raportissa (13) listatut tärkeimmät geneeriset osaamiset,
2. Virtasen ja Tynjälän (14) artikkelissaan esittämät geneeriset taidot ja
3. Australiassa Canberran yliopistossa (15) käytössä olevan geneeristen taitojen mittariston tietoja ammattikorkeakouluun soveltuvilta osin.

Mittaristojen kehitystyötä tehtiin HAMKin ammatillisen opettajakorkeakoulun pedagogisten asiantuntijoiden avustamana. Kehitystyön tuloksena muodostui uusi geneeristen taitojen mittaristo, jossa on viisi pääkategoriaa ja 12 alakategoriaa (kuva 2), jotka ovat alla myös listana. Geneeristen taitojen mittariston kategorioiden alle laadittiin kysymyksiä, joiden avulla opiskelijat voivat arvioida geneerisiä taitojaan. Taitojen arviointi tapahtuu Likertin (16) asteikkoon perustuvalla asteikolla, jonka arvosana vaihtelee välillä 1–5. Arvioinnin tulokset kuvaavat opiskelijoiden kokemuksia omasta oppimisestaan. Opiskelijat otettiin mukaan mittariston kehitystyöhön jo varhaisessa vaiheessa, ja heidän mielipiteitään kartoitettiin esim. kyselyllä mittariston sisällöistä. 

Sovelluksen teknisten ominaisuuksien kehittäminen

Sovelluskehityksen aloittaminen viivästyi huomattavasti, sillä sovelluskehittäjää ei löydetty valtakunnallisesta hakuilmoituksesta huolimatta. Nähtävästi sovelluskehittäjille on tarvetta työmarkkinoilla tarjontaa enemmän. Lopulta sovelluskehitystä alettiin tehdä yhteistyössä HAMK Smart -tutkimusyksikön kanssa syksyllä 2019. Vasta vuoden 2020 toukokuun alusta lähtien sovelluskehittäjä pystyi keskittymään pääasiassa mobiilisovelluksen kehitystyöhön. 

Tärkeitä geneerisiä taitoja mittaavan mobiilisovelluksen ominaisuuksia ovat helppokäyttöisyys ja oman osaamisen kertyminen näkyväksi. Sovellus on käytettävissä niin Android- kuin iOS-ympäristössä, sillä sovellus on rakennettu WordPress-alustalle ja näin käytettävissä nettiselaimen kautta. Sovelluksen sisältöjä on kehitetty niin opiskelijoiden kanssa kuin monialaisissa kehittämistyöpajoissa. Mobiilisovelluksen toimintoihin kuuluu opiskelijan säännöllisin välein tapahtuva geneeristen taitojen mittaristoon perustuva itsearviointi. Arviointia voidaan tehdä kaikkien opintojaksojen aikana. 

Osaamisen kertymistä seurataan graafisesta näkymästä (histogrammi), ja opiskelijalla on mahdollisuus nähdä kehittymisensä aikajanalta. Palautteet saadaan kirjallisena ja/tai videoina (kuva 3). Valmis sovellus on kaikkien saatavilla verkossa: OivaTaito-sovellus.

Mobiilisovelluksen hyödyt?

Geneeristen taitojen mittaamiseen soveltuvan mobiilisovelluksen kehittämiselle on ilmeinen tarve, sillä näiden taitojen tunnistaminen ja sanoittaminen on vaikeaa korkeakouluopiskelijoille. Tavoitteena on, että sovelluksen käyttöönoton ansiosta eri alojen ammattikorkeakouluopiskelijoiden osaamisitsetunto kasvaa ja opiskelijat oppivat tunnistamaan omaa työelämässä tarvittavaa osaamistaan ja vahvuusalueitaan entistä paremmin. Tavoitteena on myös, että opiskelijat oppivat hyödyntämään sovelluksesta saatavia tietoja työnhaussa, jolloin hakeutuminen mielekkäälle työuralle helpottuu. Sovelluksen avulla opiskelija pystyy kuvaamaan geneerisiä taitoja omana henkilökohtaisena osaamisenaan erilaisissa työnhakutilanteissa ja uran risteyskohdissa. Sovelluksesta saatavia tietoja voi hyödyntää esim. CV:ssä, työhaastattelussa tai sosiaalisessa mediassa, jolloin opiskelija voi erottua työmarkkinoilla. Sovellusta käytettäessä tehtävä vertais- ja itsearviointi vahvistaa opiskelijoiden työelämävalmiuksia ja elinikäistä oppimista opintojen aikana (17). Sovelluksen käyttäminen voi myös vahvistaa oman työn hallintaa, joka on yksi tärkeä työssä jaksamiseen vaikuttava tekijä (18).

Lähteet

1. Opetushallitus. 2019. Osaaminen 2035. Raportit ja selvitykset 2019: 3. Helsinki: Opetushallitus. Saatavana osoitteessa: https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/osaaminen_2035.pdf. Luettu 15.11.2019.
2. Bennett, D. 2016. Developing employability in higher education music. Arts and Humanities in Higher Education 15(3), 386−413.
3. Kimmo, K. 2016. Skillzzup – toimintamme pedagoginen perusta. Saatavana osoitteessa: https://www.youtube.com/watch?v=c4M6Q8t8NCU&t=5s> 
4. Opetushallitus. 2019
5. World Economic Forum. 2016. The 10 skills you need to thrive in the Fourth Industrial Revolution. Saatavana osoitteessa: https://www.weforum.org/agenda/2016/01/the-10-skills-you-need-to-thrive-in-the-fourth-industrial-revolution/. Luettu 27.4.2020. 
6. Pahkala, M. 2015. Kohti geneerisiä taitoja. Ensimmäisen vuoden luokanopettajaopiskelijoiden kirjallisen osaamistehtävän vastausten analyysi. Pro gradu -tutkielma. Kasvatustiede. Helsingin yliopisto. Saatavana osoitteessa: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/154992/Pahkala_Mari_Pro-gradu_2015.pdf?sequence=3. Luettu 19.4.2020. 
7. Virtanen, A. & Tynjälä, P. 2019. Factors explaining the learning of generic skills: a study of university students’ experiences. Teaching in Higher Education 24 (7), 880–894. 
8. Ursin, J. & Hyytinen, H. 2010. Mitä korkeakoulutuksessa opitaan? Esimerkkinä AHELO. Teoksessa Laukkanen,R. (toim.). Pisa, PIAAC, AHELO. Miksi ja miten OECD mittaa osaamista? Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2010: 17, 65–70. Saatavana osoitteessa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75518/okm17.pdf?sequence=1&isAllowed=y. Luettu 21.4.2020. 
9. ACER. n.d. Graduate Skills Assessment (GSA). Saatavana osoitteessa: https://www.acer.org/au/gsa. Luettu 23.4.2020. 
10. University of Canberra. n.d. Generic Skills & Attributes. Saatavana osoitteessa: http://www.canberra.edu.au/current-students/canberra-students/current-research-students/manage-your-candidature/degree-milestones-and-generic-skills/generic-skills. Luettu 15.11.2019. 
11. CAE. n.d. CLA+. Measuring Critical Thinking for Higher Education. Saatavana osoitteessa: https://cae.org/flagship-assessments-cla-cwra/cla/ Luettu 23.4.2020 
12. Ursin, J. 2014. AHELO – Korkeakouluopiskelijoiden oppimistulosten kansainvälinen arviointi. Saatavana osoitteessa: https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-huhtikuu-2014/ahelo-korkeakouluopiskelijoiden-oppimistulosten-kansainvalinen-arviointi. Luettu 23.4.2020. 
13. Opetushallitus. 2019
14. Virtanen, A. & Tynjälä, P. 2019
15. University of Canberra. n.d.  
16. Likert, R. 1932. A technique for the measurement of attitudes. Archives of Psychology 22 (140), 1–55. Saatavana osoitteessa: https://legacy.voteview.com/pdf/Likert_1932.pdf. Luettu 14.11.2019.
17. Virtanen, V., Postareff, L. & Hailikari, T. 2015 Millainen arviointi tukee elinikäistä oppimista? Yliopistopedagogiikka, 22, 3–11. 
18. Turvallisia ja terveellisiä työoloja sekä työkykyä kaikille, työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2030. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2019:3. Saatavana osoitteesta: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161450/STM_3_2019_Tyoympariston%20linjaukset.pdf. Luettu 7.9.2020.