Kestävä kehitys geneerisenä työelämätaitona

Tekijät: Juuso Puurula, Rauni Varkia, Maria Lehtimäki ja Mira Prykhodko

Kestävää kehitystä voidaan pitää tärkeimpänä tulevaisuuden työelämän yleisenä eli geneerisenä osaamisena (1). Tällaiseen arvioon päätyivät työelämän ja koulutuksen asiantuntijat tulevaisuuden osaamistarpeita kartoittavassa opetushallituksen Osaaminen 2035 -raportissa. Raportti määrittelee kestävän kehityksen osaamisen seuraavasti: Kestävää kehitystä edistävien periaatteiden, käytäntöjen ja säädösten tunteminen sekä noudattaminen. Raportin mukaan on tärkeää, että kestävä kehitys ymmärretään niin hallinnollisena kysymyksenä kuin moraalisena ja eettisenä teemana, johon liittyvät liiketoiminnan kehittämisen haasteet. Tässä Oiva-hankkeen artikkelissa syvennymme kestävän kehityksen kompetensseihin ja näiden merkitykseen ammattikorkeakouluopiskelijoiden työllistymisessä tavanomaisesta poikkeavalle urapolulle. Työelämän ajatuksia eri kestävän kehityksen kompetenssien tärkeydestä selvitettiin kyselytutkimuksella.

Tässä artikkelissa kestävän kehityksen osaamista jäsennetään Rohwederin, Virtasen, Tanin, Kohlin ja Sinkon (2) määrittelemän kestävän kehityksen osaamiskvalifikaatiomallin mukaisesti (kuva 1). Mallin mukaan osaaminen koostuu tiedoista, taidoista sekä motivaatiosta. Artikkelissa perehdytään erityisesti kestävän kehityksen taitoihin ja pyritään selvittämään, mitä kestävän kehityksen osaaminen on geneerisenä taitona. Taitoja ja geneeristä osaamista lähestytään kompetenssiajattelun kautta. 

Tässä artikkelissa kestävän kehityksen osaamista jäsennetään Rohwederin, Virtasen, Tanin, Kohlin ja Sinkon (2) määrittelemän kestävän kehityksen osaamiskvalifikaatiomallin mukaisesti (kuva 1). Mallin mukaan osaaminen koostuu tiedoista, taidoista sekä motivaatiosta. Artikkelissa perehdytään erityisesti kestävän kehityksen taitoihin ja pyritään selvittämään, mitä kestävän kehityksen osaaminen on geneerisenä taitona. Taitoja ja geneeristä osaamista lähestytään kompetenssiajattelun kautta. 

Osaamiskvalifikaatiomallin Rohwederin, Virtasen, Tanin, Kohlin ja Sinkon mukaan.

Kestävän kehityksen osaaminen kompetensseina

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston Arenen (4) julkaisussa todetaan, että ammattikorkeakoulututkintojen yhteiset kompetenssit ovat laajoja osaamiskokonaisuuksia joilla kuvataan yksilön pätevyyttä, suorituspotentiaalia sekä kykyä suoriutua oman ammattialan työtehtävistä. Kestävän kehityksen osaamista onkin hyvä tarkastella tällaisen kompetenssiviitekehyksen kautta.

OECD:n määritelmän mukaan kompetenssi pitää käsitteenä sisällään viisi ulottuvuutta: tiedot, taidot, arvot, asenteet ja kyvyn toimia tilanteen edellyttämällä tavalla (5, 6).  Niin Rieckmann (7) kuin Wiek ym. (8,9) sisällyttävät kestävän kehityksen kompetensseiksi systeemiajattelun, ennakoinnin, normatiivisuuden, strategisuuden ja ongelmanratkaisun kompetenssit. Rieckmann pitää myös yhteistyötä, kriittistä ajattelua ja itsetietoisuutta kestävän kehityksen kompetensseina. Hän sisällyttää ihmissuhdetaidot yhteistyötaitojen kompetenssiin, toisin kuin Wiek ym., jotka pitävät näitä omana erillisenä kompetenssinaan. Näiden kompetenssien keskeisimmät sisällöt on esitetty taulukossa 1. 

Taulukko 1. Kestävän kehityksen kompetenssien määritelmät (10, 11, 12).
KompetenssiMääritelmä
Systeemiajattelun kompetenssiKyky havannoida ja ymmärtää kompleksisia systeemejä eri näkökulmista (ekologinen, taloudellinen, sosiaalinen jne.) sekä eri mittakaavassa (globaali ja lokaali)
Ennakoinnin kompetenssiTaito havannoida ja arvioida erilaisia tulevaisuusskenaarioita sekä tunnistaa syy-seuraussuhteita
Normatiivinen kompetenssiKyky ymmärtää vallitsevia normeja ja arvoja, jotka vaikuttavat yksilöiden päätöksentekoon ja valintoihin, kyky edistää kestävyyden arvoja, periaatteita ja tavoitteitteita diplomaattisesti ja oikeudenmukaisesti.
Strateginen kompetenssiTaito kollektiivisesti kehittää ja implementoida kestävyyttä edistäviä toimenpiteitä paikallisesti ja erilaisissa organisaatioissa.
Yhteistyön kompetenssiKyky oppia muilta ja ymmärtää toisten tarpeita, näkökulmia ja tekoja; osaa fasilitoida yhteisöllistä ja osallistavaa ongelmanratkaisua.
Kriittisen ajattelun kompetenssiTaito kyseenalaistaa normeja, toimintatapoja ja mielipiteitä sekä oyttaa kanta kestävästä kehityksestä käytävään diskurssiin.
Itsetietoisuuden kompetenssiKyky reflektoida ja havainnoida omaa roolia paikallisessa ja globaalissa yhteisössä sekä taito kehittää ja motivoida itseään toiminnassa.
Ongelman ratkaisun kompetenssiTaito käyttää erilaisia ongelmanratkaisun tapoja monimutkaisten kestävyyden haasteiden ratkaisemiseksi toteutuskelpoisilla, inklusiivisilla ja oikeudenmukaisilla tavoilla kaikkia edellä mainittuja kompetensseja hyödyntämällä kestävyyden edistämiseksi.

Kohl ja Virtanen määrittelevät artikkelissaan (13) kestävän kehityksen osaamisen yleisenä ammattikorkeakoulusta valmistuneen kompetenssina, johon kuuluvat: 

  • kriittisen tiedon arvioinnin periaatteet 
  • kehittävän työtavan omaksuminen 
  • yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinojen tunnistaminen ja tunteminen 
  • kulttuurierojen ymmärtäminen 
  • yhteistyötaidot monikulttuurisessa ympäristössä.

Kyselyt

Työnantajien käsityksiä kestävän kehityksen kompetenssien merkityksestä nykyisessä ja tulevaisuuden työelämässä selvitettiin kahdella yhdenmukaisella kyselyllä. Kyselyn malli laadittiin kestävän kehityksen koulutuksessa Hämeen ammattikorkeakoulussa. Vastaajia pyydettiin arvioimaan kestävän kehityksen kompetenssien tärkeyttä asteikolla 1–5. Kyselyyn otettiin mukaan kompetensseja neljästä eri tutkimuksesta, ja osa kompetensseista muodostettiin yhdistämällä eri tutkimusten samaa asiaa kuvaavat kompetenssit. Lisäksi kysyttiin, miten kestävä kehitys näkyy vastaajien työpaikalla. 

Ensimmäinen kysely suunnattiin eri toimialojen ylemmille toimihenkilöille, kuten vastuullisuuspäälliköille. Kysely toteutettiin 19.5.–3.6.2020, ja se lähetettiin yhteensä 74 henkilölle. Kyselyyn vastasi kuusi henkilöä eli vastausprosentti oli noin 8. Toinen kysely  oli suunnattu kierrätysalan toimijoille. Se toteutettiin 4.6.–18.6.2020 ja lähetettiin yhteensä 26 henkilölle. Kyselyyn vastasi 10 henkilöä eli vastausprosentti oli noin 38.  

Tulokset

Kestävä kehitys näkyi kaikilla työpaikoilla joko paljon tai ainakin jonkin verran. Usealla työpaikalla kestävä kehitys oli huomioitu osana strategiaa, mutta osalla se saattoi tarkoittaa esimerkiksi työmatkapyöräilyä tai jätteiden lajittelua.   

Erot kompetenssien arvottamisessa olivat melko pieniä eri tahojen välillä. Molempien kyselyiden perusteella kykyä systeemiajatteluun ja strategisia taitoja arvostettiin kuitenkin korkealle niin tällä hetkellä kuin tulevaisuudessa (kuvat 2 ja 3). Kierrätysalan toimijoille osoitetussa kyselyssä tärkeäksi nousi lisäksi ennakointikyky tulevaisuuden taitona (kuva 5). Vähiten tärkeimpänä kompetenssina pidettiin kulttuurierojen ymmärtämistä. Tämä tuli selkeästi esille molemmissa kyselyissä (kuvat 2–5).  

Pylväsdiagrammissa esitetään kyselyn vastausten keskiarvot/kompetenssi. Kuvatekstissä kerrotaan suurimmat ja pienimmät arvot saaneet kompetenssit. Kaikki kompetenssit ja niiden saamat arvot ovat: systeemiajattelu=4,3, strateginen kompetenssi=4,2, ihmissuhdetaidot=4, kriittinen ajattelu=4, ongelman ratkaisu=4, ennakointi=3,8, kehittävän työtavan omaksuminen 3,8, yhteistyö=3,8, normatiivinen kompetenssi=3,7, kulttuurierojen ymmärtäminen=3,2, yhteiskunnallinen vaikuttaminen=3,2 sekä itsetietoisuus=3,2.
Kuva 2. Ylemmille toimihenkilöille suunnatun kyselyn perusteella kaksi tämän hetken tärkeintä kompetenssia olivat systeemiajattelu (vastausten ka.=4,3) ja strateginen kompetenssi (ka.=4,2) Vähiten arvostettiin kulttuurierojen ymmärtämistä (ka=3,2), yhteiskunnallista vaikuttamista (ka.=3,2) sekä itsetietoisuutta (ka.=3,2). Arvot (1–5) osoittavat vastausten keskiarvon.

Ylemmät toimihenkilöt pitivät tulevaisuuden tärkeimpinä kompetensseina systeemiajattelua (ka.=4,7) ja yhteistyötaitoja (ka.=4,7) (kuva 3). Vähiten tärkeimmiksi kompetensseiksi arvioitiin kulttuurierojen ymmärtäminen (ka.=4,0) sekä kehittävän työtavan omaksuminen (ka.=4,0).   

Pylväsdiagrammissa esitetään kyselyn vastausten keskiarvot/kompetenssi. Artikkelin tekstissä kerrotaan suurimmat ja pienimmät arvot saaneet kompetenssit. Muut diagrammissa olevat kompetenssit ja niiden saamat arvot ovat: kriittinen ajattelu=4,5, ongelmanratkaisutaidot=4,5, strateginen kompetenssi=4,5, ennakointi=4,3, ihmissuhdetaidot=4,3, itsetietoisuus=4,2, yhteiskunnallinen vaikuttaminen=4,2 ja normatiivinen kompetenssi=4.
Kuva 3. Ylempien toimihenkilöiden arvio kestävän kehityksen kompetenssien merkityksestä tulevaisuudessa. Palkit osoittavat vastausten keskiarvon (1–5).

Kierrätysalan toimijoille suunnatussa kyselyssä strateginen kompetenssi arvioitiin kaikkein tärkeimmäksi nykypäivän työelämässä (vastausten keskiarvo=4,5). Tärkeitä olivat myös kyky systeemiajatteluun (ka.=4,3), yhteistyöhön (ka.=4,3) ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen (ka.=4,3) (kuva 4). 

Pylväsdiagrammissa esitetään kyselyn vastausten keskiarvot/kompetenssi. Artikkelin tekstissä kerrotaan suurimmat ja pienimmät arvot saaneet kompetenssit. Muut diagrammissa olevat kompetenssit ja niiden saamat arvot ovat: yhteistyö=4,3, yhteiskunnallinen vaikuttaminen=4,3, ihmissuhdetaidot=4,2, ennakointi=4,2, normatiivinen kompetenssi=4,1, kriittinen ajattelu=4,1, ongelmanratkaisu=4,1 ja kehittävän työtavan omaksuminen=4.
Kuva 4. Kierrätysalan toimijoiden arvio kestävän kehityksen kompetenssien merkityksestä nykyisessä työelämässä. Palkit osoittavat vastausten keskiarvon (1–5). 

Tulevaisuuden kompetensseista kierrätysalan toimijat pitivät tärkeimpinä ennakointitaitoa (ka.=4,6) ja strategista kompetenssia (ka.=4,6). Vähiten arvostettiin yhteiskunnallisen vaikuttamisen (ka.=4,1) ja kulttuurierojen ymmärtämisen kompetensseja (ka.=3,9) (kuva 5). 

Pylväsdiagrammissa esitetään kyselyn vastausten keskiarvot/kompetenssi. Artikkelin tekstissä kerrotaan suurimmat ja pienimmät arvot saaneet kompetenssit. Muut diagrammissa olevat kompetenssit ja niiden saamat arvot ovat: systeeminen ajattelu=4,5, kehittävän työtavan omaksuminen=4,5, itsetietoisuus=4,4, ihmissuhdetaidot=4,4, normatiivinen kompetenssi=4,3, yhteistyö=4,3, ongelmanratkaisu=4,3 ja kriittinen ajattelu=4,2.
Kuva 5. Kierrätysalan toimijoiden työelämän kestävän kehityksen kompetenssien merkitys tulevaisuudessa. Palkit osoittavat kompetenssien arvotuksen vastausten keskiarvon perusteella (1–5). 

Kestävän kehityksen kompetenssien merkitys työelämässä nyt ja tulevaisuudessa 

Tarkasteltaessa molempien kyselyiden vastauksia yhdessä, tärkeimmäksi kompetenssiksi arvioitiin strateginen kompetenssi niin nyt kuin tulevaisuudessa; työnantajat siis kokevat, että  työntekijän pitää osata kehittää ja toteuttaa kestävyyttä edistäviä toimenpiteitä niin paikallisesti kuin laajemmalla organisaatiotasolla. Systeemiajattelu koettiin lähes yhtä merkittäväksi kuin strateginen kompetenssi, joten työntekijöiltä toivotaan myös kykyä ymmärtää monimutkaisia systeemejä huomioiden näiden mittakaavan ja  kestävän kehityksen eri ulottuvuudet. 

Kulttuurierojen ymmärtäminen näyttäytyi kummassakin kyselyssä vähiten merkityksellisenä kompetenssina.  Näkyykö vastauksissa ajatus siitä, että monikulttuurisuus olisi työpaikoilla jo arkipäivää eikä siihen erikseen tarvita osaamista? Globalisaatio, englanti universaalina kielenä ja kasvava monikulttuurisuus voivat muuttaa työpaikkoja suuntaan, jossa ei enää erikseen huomioida kulttuurisia rajoja, ihmiset voidaan nähdä yhden ihmiskunnan jäseninä. Lisäksi kulttuuri ja työelämän ilmiöt voidaan mahdollisesti kokea globaaleina, jolloin kulttuurierojen merkitys hälvenee (14). Voidaan myös pohtia, onko kulttuurierojen ymmärtäminen koettu kyselyssä osin ihmissuhdetaitojen piiriin kuuluvaksi (15). Kyselyjen tuloksiin ovat voineet vaikuttaa kevään 2020 koronaviruspandemiasta johtuvat poikkeusolosuhteet. Olisiko esimerkiksi ennakoinnin kompetenssi näyttäytynyt näin merkittävässä roolissa kierrätysalan toimijoiden tulevaisuuden osaamistarpeissa, jos kysely olisi tehty ennen epidemiaa? 

Kestävä kehitys on tärkeä tulevaisuuden työelämätaito!

Työelämän edustajat pitivät lähes kaikkia kestävän kehityksen kompetensseja  tärkeinä tai erittäin tärkeinä nykyisessä työelämässä ja varsinkin tulevaisuudessa (kuvat 2–5). Tämä tulos on yhteneväinen Opetushallituksen Osaaminen 2035 -raportin kanssa ja kestävän kehityksen merkitys todennäköisesti korostuu tulevaisuuden työelämässä (16).

Lähteet

  1. Opetushallitus. 2019. Osaaminen 2035. Raportit ja selvitykset 2019:3. Helsinki: Opetushallitus. Saatavana osoitteessa:   https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/osaaminen_2035.pdf. Luettu 5.5.2020. 
  2. Rohweder, L., Virtanen, A., Tani, S., Kohl, J. & Sinkko, A. 2008. Näkökulmia opetukseen ja oppimiseen. Teoksessa Rohweder, L. & Virtanen, A. (toim.). Kohti kestävää kehitystä: Pedagoginen lähestymistapa. Opetusministeriön julkaisuja 2008:3. 104–118. Saatavana osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-485-477-1. Luettu 27.4.2020 
  3. Rohweder, L. ym. 2008. 
  4. Arene. 2010. Suositus tutkintojen kansallisen viitekehyksen (NQF) ja tutkintojen yhteisten kompetenssien soveltamisesta ammattikorkeakouluissa. Saatavana osoitteessa:  http://www.arene.fi/wp-content/uploads/Raportit/2018/arene_nqf.pdf. Luettu 28.4.2020. 
  5. Halinen, I. 2011. Kompetenssiajattelu ja sen vaikutukset pedagogiikkaan. Teoksessa Jääskeläinen, L. & Repo, T. (toim.). Koulu kohtaa maailman. Mitä osaamista maailmankansalainen tarvitsee? Opetushallitus. Oppaat ja käsikirjat 2011:16. 76–81. Saatavana osoitteessa: https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/138412_koulu_kohtaa_maailman_0.pdf. Luettu 4.9.2020. 
  6. OECD 2005. The definition and selection of key competencies. Executive Summary. Saatavana osoitteesta: https://www.oecd.org/pisa/35070367.pdf Luettu 7.9.2020
  7. Rieckmann, M. 2018. Learning to transform the world: key competencies in education for sustainable development. Teoksessa Leicht, A., Heiss, J. & Buyn, W. (toim.): Issues and trends in Education for Sustainable Development. Pariisi: UNESCO. 39–59. Saatavana osoitteessa:  https://unesdoc.unesco.org/ark:/48223/pf0000261802. Luettu 28.4.2020. 
  8. Wiek, A., Withycombe, L. & Redman, C. 2011.  Key competencies in sustainability: a reference framework for academic program development. Sustainability science 6 (2). 203–218. Saatavana osoitteessa: http://dx.doi.org.ezproxy.hamk.fi/10.1007/s11625-011-0132-6. Luettu 28.4.2020. 
  9. Wiek, A., Bernstein, M., Foley, R., Cohen, M., Forrest, N., Kuzdas, C., Kay, B. & Withycombe, L. 2015. Operationalising Competencies in Higher Education for Sustainable Development. Teoksessa Barth, M., Michelsen, G., Rieckmann, M. & Thomas, I. (toim.). Routledge Handbook of Higher Education for Sustainable Development. New York: Routledge. 241–261. Saatavana osoitteessa:   https://www.routledgehandbooks.com/doi/10.4324/9781315852249. Luettu 28.4.2020. 
  10. Rieckmann, M. 2018
  11. Wiek, A. ym. 2011.
  12. Wiek, A. ym. 2015
  13. Kohl, J. & Virtanen, A. 2008. Tulevaisuuden ammatilliset osaamistarpeet kestävän kehityksen näkökulmasta. Teoksessa Rohweder, L. & Virtanen, A. (toim.). Kohti kestävää kehitystä: Pedagoginen lähestymistapa. Opetusministeriön julkaisuja 2008:3. 31–38. Saatavana osoitteessa:  http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-485-477-1. Luettu 27.4.2020. 
  14. Suomen kulttuuriperintökasvatuksen seura 2014. Kulttuuri-identiteetti & kasvatus. Kulttuuriperintökasvatus kotoutumisen tukena. Suomen kulttuuriperintökasvatuksen seuran julkaisuja 8. Saatavana osoitteessa: http://www.kulttuuriakaikille.fi/doc/monikulttuurisuus_kansio/Kulttuuri-identiteetti_ja_kasvatus.pdf. Luettu 4.9.2020. 
  15. Immonen, S., Phuong Nguyen, T. &  Lahenius, K.  2010. Monikulttuurisuuden yhteistyötaidot pk-yrityksissä. School of Science and Technology Department of Industrial Engineering and Management Report 2010/3: 13–14.  Aalto-yliopisto. Saatavana osoitteesta http://lib.tkk.fi/Reports/2010/isbn9789526034089.pdf.  Luettu 4.9.2020 
  16. Opetushallitus. 2019