Monialaisen yhteiskehittämisen toimintamalli
Tekijät: Jussi Linkola ja Senja Niskala
Monialaisuus ja yhteiskehittäminen ovat olleet Oiva-hankkeen lähtökohtia. Tässä kirjoituksessa kuvataan kolmivaiheista toimintamallia, jonka mukaisesti monialainen yhteistyö on toteutunut.
Hankkeessa on toiminut viiden ammattikorkeakoulun viisi eri koulutusalaa, joilla on omat traditionsa ja toimintatapansa mutta myös yhteisiä kehittämiskohteita. Oivassa aloja yhdistävä tekijä on opiskelijoiden valmistaminen työelämään, joka tuo tullessaan freelance-työtä, projekteja, useiden työnantajien leivissä toimimista ja jatkuvaa, omatoimista ammattitaidon ylläpitämistä. Kykyä toimia tällaisessa ympäristössä on hankkeessa kutsuttu loikkausosaamiseksi. Loikkausosaamista avataan käsikirjan artikkelissa Mistä uraloikkari ponnistaa?
Oivan lähtötilanne: viiden alan traditiot ja kehityskohteet
Oivan hankesuunnitelmassa toimijoiden kehittämiskohteita kuvattiin seuraavasti:
Metropolia Ammattikorkeakoulu, musiikkipedagogi: Perinteisesti musiikkipedagogi on työllistynyt opettajaksi musiikkiopistoon, mutta nykyään opistokenttä ei enää samassa mitassa työllistä perinteisen laulun- tai instrumenttikoulutuksen saaneita. Uusia työmahdollisuuksia on syntymässä moniosaajille ja muun muassa taiteen soveltavaan käyttöön, mutta niiden työllistävä vaikutus on vielä pieni.
Lapin ammattikorkeakoulu, liikunnanohjaaja: Liikunnan ja vapaa-ajan koulutuksen työelämälle tuottama osaaminen ja tehtävät, joihin opiskelija valmistuessaan pyrkii työllistymään, ovat hyvin monipuoliset. Jos opiskelijan tunnistaa jo opiskelun aikana oman erityisen osaamisensa suhteessa työelämän tarjontaan ja tarpeisiin, edistää tämä valmistumisen jälkeistä työllistymistä.
Turun ammattikorkeakoulu, teatteri-ilmaisun ohjaaja: Koulutuksen saaneet työskentelevät moninaisissa ja monipuolisissa työnkuvissa, mutta opiskelijoiden tietoisuus asiantuntijarooleista ja työnkuvista on vajavainen. Oman osaamisen tunnistamista pyritään kehittämään eri opintojaksojen sisällä, mutta opintojaksojen keskittyessä ammatilliseen substanssiin tunnistaminen jää opiskelijan itsensä vastuulle. Ohjattu osaamisen tarinallistaminen ja pedagogisesti ohjattu osaamisen tunnistamisen prosessi auttavat opiskelijaa jäsentämään ja markkinoimaan omaa osaamistaan.
Hämeen ammattikorkeakoulu, ympäristösuunnittelijat: Ympäristösuunnittelijoilla ei valmistuttuaan ole selkeää, yhteneväistä työnkuvaa tai ammattia, johon opintojen aikana voisi orientoitua. Opiskelijat joutuvat tosissaan pohtimaan, millaisiin työtehtäviin tai mille työnantajalle voi hakeutua tai mille sektorille työllistyä. Tässä osaamisen tunnistamisessa ja osaamisitsetunnon rakentamisessa on paljon elementtejä, joita kehittämällä opiskelija saa varmuutta työllistymiseen jo opintojen aikana.
Seinäjoen ammattikorkeakoulu, kulttuurituottaja: Kulttuurituotannon koulutusohjelmasta valmistuvien työkenttä on murroksessa erityisesti rahoituspohjan monimuotoistumisen vuoksi. Kulttuurituottaja toimii usein välittäjänä sisällön tuottajan (taiteilija) ja asiakkaan välillä. Taidetta tuotetaan yhä enenevässä määrin muun muassa hyvinvointisektorille, ja tuottajan on hyvä tunnistaa erilaisia asiakasrajapintoja mahdollisimman monipuolisesti. Kulttuurituottajan ammattinimikettä ei tunnisteta kentällä riittävästi, ja siksi oman osaamisen tunnistamisen ja sanallistaminen jo opintojen aikana on tärkeää.
Kunkin kumppanin lähtötilanne juontuu koulutusalan traditiosta ja ominaispiirteistä, mutta työelämän muutoksen mukanaan tuomat haasteet ovat suurelta osin yhteisiä. Tämän huomion pohjalle yhteiskehittämisen toimintamalli rakentuu: jokainen koulutusala lähestyy asiaa ensin omasta näkökulmastaan kehittämänsä toimintamallin tai työkalun avulla, jonka jälkeen kehitetyt mallit ja työkalut viedään toisten alojen sovellettaviksi ja jatkokehitettäviksi.
Ensimmäisen vaiheen pilotoinnit
Yhteiskehittämisen ensimmäisessä vaiheessa toimijat lähtevät rakentamaan omia työkalujaan tai toimintamallejaan.
Oivassa toteuttajien omat kehittämisprojektit olivat:
- Metropolia Ammattikorkeakoulu
- Henkilökohtainen osaamisprofiili -työkalu, josta kerrotaan artikkelissa: EmployABILITY-itsearviointityökalu opiskelijan itsetuntemuksen kehittäjänä
- Mentoriharjoittelun malli
- Lapin ammattikorkeakoulu
- Loikkausosaamistyöpajat, osaamisen tunnistaminen ja kompetenssit, josta löytyy lisämateriaalia sivuilta:
- Seinäjoen ammattikorkeakoulu
- Oman osaamisen brändääminen verkossa, johon voi tutustua sivuilla:
- Turun ammattikorkeakoulu
- Minkä päällä seisot? – mitä kohti kurotat? -tulevaisuustyöpaja alumnitapahtumassa, josta on tarkemmat kuvaukset artikkeleissa:
- Digitarina loikkausosaamisen tukena, johon voi tutustua sivuilla:
- Hämeen ammattikorkeakoulu
- Työkaluun oman osaamisen visualisointiin voi tutustua:
On tärkeää, että ensimmäisen vaiheen kokeilut suunnitellaan ja toteutetaan yhteiskehittämällä. Kumppaneiden täytyy avata toimintansa taustoja, kehitystyön motiiveja ja suunnitelmia alusta alkaen. Näin toteuttajat tutustuvat toisiinsa ja kehityskohteisiin voidaan löytää laajempia näkökulmia ja yhteisiä intressejä. Lisäksi alkuvaiheessa voidaan vielä joustavasti korjata suunnitelmia mahdollisten päällekkäisyyksien välttämiseksi.
Oman pilotin kehittäminen oli mukaansatempaavaa ja mielenkiintoista sitten, kun päästiin alkuun. Yhteiskehittäminen Turun kanssa oli hauska ja erilainen kokemus. Jännä, kuinka eri alalla näkemykset ovat niin erilaisia.
Lehtori, Lapin ammattikorkeakoulu
Oman pilotin kehittäminen oli inspiroivaa ja hyödyllistä! Paras palaute oli, että eräskin osallistuja halusi tehdä sen uudelleen pohtiessaan omaa uutta suuntaansa uransa suhteen. Yhteiskehittely puolestaan antoi uusia näkökulmia.
Tuntiopettaja, Turun ammattikorkeakoulu
Ensimmäisen vaiheen loppupuolella toteuttajien omat kokeilut täytyy dokumentoida ja kuvata sellaisella tarkkuudella, että muut voivat arvioida niiden soveltuvuutta itselleen kokeiltavaksi. Esimerkiksi Oiva-hankkeessa tavoitteena oli laatia jokaisesta tuotoksesta ohjeistus, jonka avulla jopa asiaa tuntematon taho voisi suorittaa kokeilun.
Ennen toista vaihetta toteuttajat sopivat tuotosten, toimintamallien ja työkalujen jakamisesta siten, että jokaista pilotoidaan vähintään yhdellä muulla alalla.
| Nimi | Kuvaus | Vastuutaho | Laajuus opiskelijalle (op) | Laajuus ohjaajalle | Ristiinpilotoija(t) | Muita huomioita |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Mentorivalmennus TP5 | 4 ryhmämentorointityöpajaa 1.Oman osaamisen ja vahvuuksien tunnistaminen ja soveltaminen muuttuvassa työn kentässä 2.Sosiaaliset taidot ja yhteisöjen rakentaminen 3. Innovaatiokyvykkyys ja tulevaisuusajattelu 4. Digitaalinen uudistuva ammatti-identiteetti. Oppimispäiväkirja, ryhmäpäivien työpajat ja tehtävät. | Metropolia | 2,00 | 7 tuntia / työpaja kaksi ohjaajaa | HAMK & Turun AMK | Yhteys Turun AMK:n Nousut-ohjelmaan? Voidaanko pilkkoa ja soveltaa. * Johanna muokkaa työpajat yksittäisiksi kokonaisuuksiksi |
| Osaamisprofiili-työkalu TP5 | Työkalu osoitteessa https://profiili.oivaosaaminen.fi/ | Metropolia | 0,07 | 1-2 tuntia | Kaikki kokeilevat | Käännöstyö valmis syksyyn mennessä |
| Loikkausosaamistyöpaja TP6 | Työpajat, joissa keskitytään kompetenssiajatteluun ja oman osaamisen tunnistamiseen sekä tuodaan loikkausosaamista tutuksi. Tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää heti opiskelujen alussa, mitä kompetenssit ovat ja mitkä kompetenssit ovat oman alan ja mitkä geneerisiä kompetensseja. | Lapin AMK | 0,30 | Noin 10 tuntia | Metropolia AMK musiikkipedagogit (1. vsk, kaksi kolmen tunnin sessiota marraskuussa) SeAMK | |
| Alumnitapahtumat (Loikkausosaamistyöpajat I, II & III) TP6 | Minkä päällä seisot, mitä kohti kurkotat? Toiminnallinen työpaja. Materiaalit: saksia, kyniä, runsaasti värillistä paperia. Työpajassa lähtökohtana ovat osallistujan oma hankittu osaaminen ja henkilökohtaiset arvot sekä tavoitteet ja päämäärät, joita kirjataan paperista leikattuihin jalkoihin ja käsiin. Lopputuloksena tehdään installaatio, joka kuvataan. | Turun AMK | 0,30 | Noin 10 tuntia | Metropolia AMK Musiikkipedagogit (4. vsk.), SeAMK | Metropolia, kolmannen vuoden pedagogiset opinnot 12.11.2019 SeAMK syksy 2019 tai kevät 2020. |
| MOTE (Oiva-sovellus) TP4 | Sovelluksen avulla opiskelija oppii tunnistamaan ja markkinoimaan omaa osaamistaan. Opintojen aikana kertynyt osaaminen tulee visuaalisesti näkyviin, oman osaamisen hahmottaminen helpottuu → voidaan hyödyntää opinto- ja urapolkuja mietittäessä | HAMK | Täsmennetään | Kaikki kokeilevat kunhan valmistuu, aikasintaan kevät 2020 | Sovelluskehittäjä haussa. Benchmarkkailua: Tuudo, Skillzzupp. Arviointiasteikko pitää muotoilla ja avata huolellisesti. | |
| Oman osaamisen brändääminen TP7 | Verkkokurssi oman osaamisen brändäämisestä. Sisältää: oman osaamisen tunnistaminen, omat arvot, oma somepreesens, alan somekeskustelu ja vaikuttajat, oman osaamisen brändääminen, LinkedIn, oman kanavan laatiminen | SeAMK | 2,00 | Metropolia AMK muusikon tutkinto (esittäjät, musiikintekijät & pedagogit). Lapin AMK Turun AMK | Onko tätä mahdollista pilkkoa pienempiin osiin? Ei oikein sittenkään. Noin 9 viikon mittainen kokonaisuus, mutta voitaisiin muuttaa niin, että voidaan suorittaa omassa tahdissa. | |
| Digitarina TP6 | Parin päivän ”leiri”, jossa opiskelija työstää oman ammatillisen tarinansa digitarinan muotoon. | Turun AMK | 0,5–1 | Riippuu valmiista osaamisesta, vaaditaan videoeditointia ym. minimissään 1 päivä valmistautumiseen + opettelut, 2 päivää työpajan vetäminen. | Metropolia AMK, Lapin AMK, HAMK, SeAMK | Järjestetään ristiinpilotoijille työpaja kesäkuussa 10.–11.6.2019 Turussa. HAMK kevät 2020, SeAMK syksy 2019, Lapin AMK syksy 2019, Metropolian aikataulu tarkentuu. |
Ristiinpilotoimalla näkökulmia, oppimista ja toimintamallien kehittämistä
Toisessa vaiheessa toimintamallit ja palvelut viedään toiselle alalle soveltaen ja täydentäen niitä tarpeen mukaan.
Ristiinpilotointivaiheessa kukin toteuttaja kokeilee esimerkiksi 1–3 toimintamallia tai työkalua, jotka muut ovat ensimmäisessä vaiheessa kehittäneet. Tuotosten onnistunut käyttöönotto edellyttää, että ensimmäisen vaiheen tulokset ovat tarpeeksi viimeisteltyjä, dokumentoituja ja hyvin ohjeistettuja.
Annettu ohjeistus nousi todella tärkeään osaan. Muutamaa työkalua piti täydentää, koska en täysin ymmärtänyt materiaaleja. Positiivista oli, että pääsi näkemään erilaisia tapoja lähestyä eri aiheita.
Lehtori, Metropolia Ammattikorkeakoulu
On odotettavissa, että mallit eivät sellaisinaan sovi toisten koulutusalojen käyttöön. Kokeiltavia asioita joudutaan muokkaamaan eri alojen tarpeisiin, esimerkiksi niiden toimintakulttuuriin ja ammattisanastoon sopiviksi. Muokkausten ja kokeiluissa heränneiden ajatusten jakaminen kumppaneiden kesken on ristiinpilotoinnin oleellista antia, josta osapuolet voivat oppia ja saada uusia näkökulmia. Toisella alalla nousseet kysymykset ja korjaustarpeet voivat johtaa oivalluksiin omassa kehitystyössä.
Ristiinpilotoinnin lopuksi kokemukset kootaan yhteen ja jaetaan toimijoiden kesken. On tärkeää, että ristiinpilotoija raportoi alkuperäiselle kehittäjälle kokemuksensa ja kertoo, millaisia muutoksia ja muokkauksia jouduttiin tekemään, jotta pilotointi voitiin toteuttaa omalla alalla. Myös mahdollisilta loppukäyttäjiltä saatu palaute on otettava huomioon kokemuksia kuvatessa.
Pilotit olivat toteutukseltaan sillä tapaa väljiä, että niitä oli mahdollista räätälöidä meidän koulutusohjelman omiin tarpeisiin. Opiskelijoilta tuli myös kautta linjan hyvää palautetta.
Lehtori, Seinäjoen ammattikorkeakoulu
Oiva-hankkeen tapauksessa kunkin toimintamallin kehittäjä sai neljän muun alan näkökulman tuotokseensa. Monialainen yhteistyö mahdollisti kehitettävien asioiden monipuolisen tarkastelun ja jatkokehittämisen laaja-alaisen palautteen perusteella.
Erilaisia näkemyksiä ja perusteluja. Kun ala vaihtuu, niin näkemyksetkin voivat olla täysin erilaisia. Myös sen, että niin moni pilotti toimi myös eri aloilla.
Lehtori, Lapin ammattikorkeakoulu
Kolmanteen vaiheeseen siirryttäessä alkuperäisiä tuotoksia tarkastellaan ristiinpilotoinnin kokemusten pohjalta, niihin tehdään tarpeellisia korjauksia ja muokkauksia ja ne muovataan julkaisukelpoisiksi.
Kolmas vaihe, jatkokehitys ja tuotokset
Kehityskumppanit ovat ensimmäisessä vaiheessa tuottaneet ratkaisumallin johonkin alakohtaiseen ongelmaansa. Toisessa vaiheessa tämä ratkaisumalli on viety toiselle alalle testattavaksi ja sitä on muokattu jossain määrin. Kolmannessa vaiheessa eri alojen kokemukset tuodaan takaisin alkuperäiseen ratkaisuun ja siitä kehitetään seuraava, julkaisukelpoinen versio.
Muilta aloilta saatava palaute antaa alkuperäisten työkalujen ja toimintamallien kehittäjille näkökulmia, joista oman alan sisällä toimien olisi jääty paitsi. Nyt omaa tuotosta voidaan tarkastella uudelleen ja pohtia, millä tavalla sitä kannattaa jatkokehittää.
Ristiinpilotoidut kolme työpajaa jäävät käyttöön omaan opetukseeni. Ne ovat helposti sovellettavissa ja taipuvat monenlaisiin sisältöihin ja toteutustapoihin.
Lehtori, Metropolia Ammattikorkeakoulu
Esimerkiksi toimintamallia voidaan korjata monikäyttöisemmäksi tai tekeillä olevaa työkalua helppokäyttöisemmäksi. On myös mahdollista, että ristiinpilotoinnin tuloksena jokin tuotos muovautuu alkuperäisestä niin paljon, että huomataan uusi jatkokehitysmahdollisuus, aivan erillinen tuotos, jota ei osattu odottaa.
Oiva-hankkeen kehitystyössä lähtökohtana oli, että eri alojen näkökulmat laajentavat ja parantavat alkuperäisen mallin soveltamismahdollisuuksia oman alan ulkopuolelle eikä uusia tuotoksia tavoiteltu. Tällainen laajempi tuotekehitysnäkökulma voisi mahdollisesti olla kokeilemisen arvoinen tulevissa projekteissa.