Loikkausosaamista tukevat työpajat: kompetenssien tunnistaminen
Tekijät: Anne Rautio ja Maarit Shemeikka
Lapin AMK:ssa on kevään 2019 aikana pilotoitu loikkausosaamista vahvistavaa työpajamallia kahden opiskelijaryhmän kanssa liikunnan- ja vapaa-ajan koulutuksessa. Ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijat pääsivät työpajoissa pohtimaan omaa osaamistaan ja sen vahvistamista. Voit tutustua työpajan ohjeisiin: Kompetenssityöpaja 1 ja Kompetenssityöpaja 2.
Minkälaisissa työtehtävissä liikunnanohjaaja (AMK) voi oikeasti toimia? Mikä se kompetenssi oikein edes on ja miten se minuun liittyy? Millaista kompetenssia minulla jo on? Mitä voin tehdä, jos en haaveile ihan perinteisestä liikunnanohjaajan työstä? Nämä ja moni muu kysymys heitettiin työpajoissa ilmoille, ja opiskelijat yhdessä ja erikseen pohtivat niihin vastauksia.
Osa opiskelijoista uskalsi kertoa oman rohkeimman vision ja haaveen tulevaisuuden ammatistaan. Voisiko liikunnanohjaajan koulutuksella loikata esimerkiksi urheilumanageriksi, kykyjenetsijäksi tai vaikka seikkailuohjelman tekijäksi? Minkälaista osaamista näihin tarvitaan ja mistä se hankitaan, jos se ei tämän hetkisen koulutuksen opetustarjontaan kuulu?
Työpajat toteutettiin graafisen fasilitoinnin avulla, aarrekarttamenetelmää käyttäen. Aarrekartta on visuaalinen väline, jonka avulla voidaan löytää ja visualisoida itselle tärkeitä unelmia, haaveita ja asioita. Työpajoissa opiskelijoiden tekeminä tuotoksina syntyi aarrekarttoja omista tulevaisuuden poluista, joissa oma osaaminen ja sen kehittyminen tehtiin näkyväksi. Elämän varrella osaamista oli kertynyt paljon myös formaalin koulutuksen ulkopuolelta esimerkiksi harrastuksista tai kesätöistä ja sen oivaltaminen oli osa työpajan tavoitteita. ”Minähän osaan jo vaikka mitä!” oli lopputulos, joka yllätti opiskelijat itsensäkin. Tästä pääset tutustumaan opiskelijoiden esittelemiin aarrekarttoihin, jotka on tehty ThingLink -interaktiivisina kuvina: Unelmana urheilumanagerin ura ja Intohimosta ammatti!. Koska nämä kuvat eivät ole kaikille saavutettavia niille on tekstiversiot: Unelmana urheilumanagerin ura -tekstiversio ja Intohimosta ammatti! -tekstiversio.
Työpajojen päätteeksi opiskelijoilta kerättiin kirjallinen palaute. Palautteen perusteella opiskelijat kokivat tulevaisuuden urapolkujen ja työllistymisen pohdinnan mielekkäänä ja hyödyllisenä. Opiskelijat kokivat myös osaamisen käsitteen avautuvan laajempana kuin ainoastaan tutkintoikkunasta tarkasteltuna.
Työpaja yhdessä alumnien kanssa
Kolmas työpaja oli tarkoitettu kolmannen vuoden opiskelijoille, ja se järjestettiin yhteistyössä työelämän toimijoiden kanssa. Vieraiksi kutsuttiin neljä Rovaniemeltä valmistunutta liikunnan- ja vapaa-ajanohjaajaa, joilla kaikilla oli takanaan hyvin omanlaisensa “loikkaajan” urapolku. Työpajan aluksi vieraat kertoivat kukin oman tarinansa aiheesta “miten minusta tuli minä”. Tarinankertojia oli ennakkoon ohjeistettu tarkastelemaan omaa polkuaan erityisesti oman osaamisen karttumisen ja hyödyntämisen kannalta, muuten heille annettiin vapaat kädet kertoa ja kuvittaa tarinaansa. Vieraiden tarinat olivat hyvin erilaiset, mutta heitä kaikkia yhdisti innostus ja rohkeus, joka oli vienyt heitä eteenpäin ja yhä edelleen piti nälkää yllä edetä elämässään. Kaikki myös kertoivat tyytyväisyydestä saamaansa koulutukseen, josta “oli ollut mistä ammentaa” monenlaisissa tilanteissa matkan varrella.
Tarinoiden jälkeen työpaja jatkui opiskelijoiden pienryhmätyöskentelyllä, kun ryhmä jakautui viiteen eri ryhmään kukin oman aiheensa äärelle. Ryhmät saivat muodostua vapaasti, ja aiheet ryhmille annettiin täysin sattumanvaraisesti. Ryhmien aiheet oli suunniteltu etukäteen loikkausosaamisvalmiuksien kannalta keskeisistä näkökulmista ja aiheiksi valikoituivat seuraavat:
- Verkostoituminen, verkoston rakentaminen
- Yrittäjyys / sisäinen yrittäjyys
- Itsensä markkinointi ja brändäys
- Innovatiivisuus
- Loikkausosaajan tai loikkausosaamisen tukeminen koulutuksessa.
Kaikissa työpajapiloteissa fasilitaattorina toimi kokenut Janne Hirvonen Lapin AMK:n Kemin kampukselta. Hän johdatteli ryhmien jäsenet pohtimaan annettua aihetta vaihe vaiheelta muun muassa sen henkilökohtaisen merkityksen, siihen liittyvän osaamisen hankkimisen ja rohkeuden/uskalluksen näkökulmista. Osallistujat tekivät itselleen muistiinpanoja keskustelun etenemisestä, ja työelämävierailijoiden tehtävänä oli kulkea ryhmissä ja osallistua keskusteluun sekä sparrata ja rohkaista opiskelijoita tarkastelemaan aihetta “out of the box”.
Työpajan viidennen pienryhmän aihe loikkausosaajan tukemisesta oli muista aiheista poikkeava. Loikkariaiheella haluttiin kokeilla, miten opiskelijat käsittelevät sitä ja millaista ohjausta heidän mielestään loikkari tarvitsee. Opiskelijat olivat saaneet etukäteen tietoa Oiva-hankkeesta ja sen sisällöstä, jolloin aihe oli tuttu ja mahdollisti myös tämän aiheen käsittelyn.
Keskustelujen jälkeen ryhmille jaettiin isot tyhjät paperit ja tusseja. Ryhmien tehtävänä oli purkaa keskustelut graafisen fasilitoinnin avulla kuvan muotoon. Lopuksi ryhmät esittelivät omat tuotoksensa ja toiset ryhmät, vieraat, fasilitaattori ja hankkeen asiantuntijat saivat kommentoida, kysellä sekä täydentää tehtyjä tuotoksia. Opiskelijoiden tuotokset olivat mielenkiintoisia, ja he olivat hyvin tiivistäneet kuvaksi käymäänsä keskustelua.
Opiskelijat antoivat positiivista palautetta työpajasta ja kehuivat etenkin onnistuneesti valittuja vierailijoita. Vastaavanlaisia tilaisuuksia toivottiin myös lisää. Työpaja herätti opiskelijoissa ennakkoluulotonta sekä laajaa ajattelua tulevaisuuden mahdollisista työtehtävistä ja työllistymisestä.